Akava Worksin tuore tutkimus ”Verotuksen rajoilla – Näkökulmia Suomen korkeisiin rajaveroihin” arvioi, että kevyempi verotus voi lisätä talouden aktiivisuutta ja verotuloja jo muutamien vuosien aikajänteellä. Tutkimuksen ovat laatineet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola ja Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Rajavero kertoo, kuinka suuri osa työtulona ansaitusta lisäeurosta menee veroihin. Akavan tutkimuksen mukaan rajaverojen pitäminen 46-49 prosentin yläpuolella todennäköisesti kääntyy itseään vastaan, kun käyttäytymisreaktiot supistavat veropohjaa niin paljon, että verotulot laskevat.

– Kun huomioidaan dynaamiset vaikutukset ja ulkoisvaikutukset, ylimmät rajaveroasteet ovat Suomessa todennäköisesti korkeammat kuin mahdollisimman suurta verokertymää tavoitteleva taso. Veropäätösten lähtökohdaksi tulisi ottaa kasvun ja hyvinvoinnin maksimointi eikä politiikan tavoitteena tulisi olla verotulojen maksimointi. Vero- ja innovaatiopolitiikka on tärkeää sovittaa yhteen, koska korkeat rajaverot kohdistuvat ihmisiin, jotka päättävät aineettoman pääoman kertymisestä, Akavan tiedotteessa todetaan.

– Korkea rajaveroaste koskee korkeasti koulutetuille varsin tavallista palkkatasoa eli noin 4 700 euron kuukausipalkkaa (59 000 euroa vuodessa). Akavalaisista palkansaajista 57 prosenttia ansaitsee vähintään tämän verran, Akavan ekonomisti, johdon neuvonantaja Eugen Koev kertoo tiedotteessa.

– Alhaisemmillakin palkkatasoilla rajaveroaste on lähes viisikymmentä prosenttia: jo kolmentuhannen euron kuukausipalkalla lisätienestistä veroihin menee 47,7 prosenttia. Vähintään kolmetuhatta kuukaudessa ansaitsee 95 prosenttia akavalaisista.

Koevn mukaan kireä palkkaverotus vaimentaa palkkauksen merkitystä ja uravalinnoissa korostuvat muut kuin taloudelliset motiivit.

– Palkkaverotuksella on ulkoisvaikutuksia eli se heijastuu yritysten toimintaympäristöön ja talouden rakenteisiin. Yritysten kasvukyky kärsii ja elinkeinorakenteen uudistuminen hidastuu. Talouskasvun ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kestävyyden näkökulmasta ketterät työmarkkinat ja dynaaminen elinkeinoelämä ovat välttämättömiä, Koev sanoo tiedotteessa.

KOEV huomauttaa, että TKI-toiminnan tukemiseen käytetään paljon julkisia varoja. Hän kyseenalaistaa, saadaanko panostuksista täysi hyöty, jos kireä verotus nakertaa TKI-työtä tekevien motivaatiota.

– Palkkaverotus ja innovaatiopolitiikan yhteensovittaminen on olennaista, jotta TKI-panostuksista saadaan odotettu kasvuvaikutus ja veropohja vahvistuu. Luen käsillä olevan tutkimuksen tuloksia niin, että koska kireä palkkaverotus vaikuttaa talouskasvuun niin monen kanavan kautta, julkisen talouden vahvistaminen kestävällä tavalla edellyttää, että korkeimmat rajaverot edelleen laskevat, Koev toteaa.

Koevin mukaan merkittävää veronmaksajien ryhmää edustava Akava tunnistaa julkisen talouden kireän tilanteen ja verotuksen merkityksen hyvinvointivaltion ylläpitämisessä.

– On kuitenkin tärkeää uskaltaa tehdä rohkeita ja pitkälle tähtääviä veroratkaisuja. Veroasteen vähentämisen pääasiallinen tarkoitus ei olekaan tulonsiirto työurien loppupäässä olevien lompakkoon. Sen sijaan tärkeintä on osoittaa työelämässä aloittaville sukupolville, että Suomi tarjoaa mahdollisuuden hyvään ja kannustavaan työuraan, koska juuri he luovat Suomen tulevan talouskasvun, Koev kirjoittaa Akavan verkkosivuilla.